Perheenyhdistämistä hakevien kolmansien maiden kansalaisten kansallisen keskipalkkavaatimuksen asettamisesta Maltassa 

Vetoomuksen esittäjä tuomitsee sen, että Maltan viranomaiset ovat asettaneet kansallisen keskipalkkavaatimuksen eivätkä kansallista vähimmäispalkkavaatimusta muutoin tukikelpoisille kolmansien maiden kansalaisille, jotka hakevat perheenyhdistämistä alaikäisten lastensa kanssa. Vetoomuksen esittäjä väittää, että sen seurauksena 41:tä alaikäistä lasta uhkaa häätö Maltasta (30. joulukuuta 2019 alkaen).Vetoomuksen esittäjä viittaa neuvoston direktiiviin 2003/86/EY ja erityisesti sen 7 artiklan 1 kohdan c alakohtaan: ”vakaat ja säännölliset tulot ja varat, jotka riittävät perheenkokoajan ja hänen perheenjäsentensä ylläpitoon ilman, että heidän on turvauduttava asianomaisen jäsenvaltion sosiaalihuoltojärjestelmään. Jäsenvaltioiden on arvioitava näiden tulojen ja varojen luonne ja säännöllisyys, ja ne voivat ottaa huomioon kansallisten vähimmäispalkkojen ja eläkkeiden tason sekä perheenjäsenten lukumäärän.”Hän huomauttaa eritoten unionin tuomioistuimen tulkinnan direktiivin 7 artiklan 1 kohdan c alakohdasta asiassa C-578/08 Chakroun: 43 Koska perheenyhdistämisen salliminen on pääsääntö, direktiivin 7 artiklan 1 kohdan johdantokappaleessa ja c alakohdassa säädettyä mahdollisuutta on tulkittava suppeasti. Jäsenvaltiot eivät myöskään saa käyttää niille tunnustettua harkintavaltaa tavalla, joka olisi vastoin direktiivin tavoitetta, eli perheenyhdistämisen edistämistä, ja direktiivin tehokasta vaikutusta.