Pakollisista kohtaamisista oikeudenkäyntimenettelyissä raiskaustapauksissa ja seksuaalisen väkivallan tapauksissa Ranskassa 

Vetoomuksen esittäjä väittää, että Ranska ei ole noudattanut parlamentin ja neuvoston 25. lokakuuta 2012 annetun direktiivin 2012/29/EU 19 artiklaa. Direktiivissä asetetaan rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevat vähimmäisvaatimukset ja korvataan neuvoston puitepäätös 2001/220/YOS, liittyen oikeuteen välttää uhrin ja rikoksentekijän kohtaamista rikosoikeudellisen menettelyn aikana. Vetoomuksen esittäjä kertoo, että Ranskan laki ei ota edellä mainittua artiklaa huomioon, ja että tuomareilla ja yleisillä syyttäjillä on harkintavalta määrätä uhrin ja rikoksentekijän kohtaaminen totuuden selvittämiseksi. Vetoomuksen esittäjä katsoo, että ei ole olemassa perusteita kohtaamisen määräämiselle ja jos kohtaamisen pitäminen epäonnistuisi, se voi estää rikosoikeudellisten menettelyjen etenemisen rikoksentekijää vastaan.